Henkilöä, joka kokee olevansa eri
sukupuolta kuin miksi hänet on syntyessään määritelty, kutsutaan
transsukupuoliseksi. Tavallisesti transsukupuoliseksi itsensä tunteva menee
jossain vaiheessa elämäänsä transsukupuolisuustutkimuksiin, jotta transsukupuolisuus
voidaan todeta. Nykyisellään tutkimukset kestävät pitkään ja ovat varsin
kattavat, jotta vääriltä diagnooseilta vältyttäisiin. Sen jälkeen henkilö saa
halutessaan mennä ”sukupuolenkorjaushoitoihin” – joita kutsun tässä tekstissä
sukupuolenvaihdoshoidoiksi, koska sukupuoli ei voi olla rikki – ja niiden
jälkeen on mahdollista saada juridinen sukupuolenvaihdos eli vastakkaista
sukupuolta olevan henkilötunnus.
Sukupuolenvaihdoshoidot käsittävät
hormonaaliset ja kirurgiset hoidot, joilla henkilöstä pyritään tekemään
mahdollisimman paljon vastakkaisen sukupuolen edustajan kaltainen. Hoidoilla
lakkautetaan kehon oma sukupuolihormonien tuotanto, joka korvataan ulkopuolelta
saatavilla hormoneilla, sekä tehdään muun muassa sukuelinten alueelle
kirurgisia muutoksia. Luonnollinen ja väistämätön seuraus näistä hoidoista on
lisääntymiskyvyttömyys. Vaatimus käydä sukupuolenvaihdos kokonaisuudessaan läpi
ennen juridisen sukupuolen vaihtamista takaa sen, että henkilö on
tosiasiallisesti sitä sukupuolta, joka henkilötiedoissa lukee.
Nykyistä lakia halutaan kuitenkin muuttaa. Tavoiteltujen lakimuutosten yhteisnimitys on
translaki. Translakia alettiin ajaa kuin käärmettä pyssyyn pian sen jälkeen,
kun laki sukupuolineutraalin avioliittolain hyväksymisestä meni läpi eduskunnassa
syksyllä 2014. Translain virallisilla sivuilla kuvaillaan tavoitteita
seuraavasti:
”Voimassa oleva translaki loukkaa ihmisoikeuksia, kehollista
koskemattomuutta ja itsemääräämisoikeutta. Kuuluu kaikille -kampanjan
tavoitteena on itsemääräämisoikeuteen perustuva translaki, jossa sukupuolen
juridinen vahvistaminen:
· perustuu
omalle ilmoitukselle lääketieteellisen prosessin sijaan
· ei
vaadi todistusta lisääntymiskyvyttömyydestä
· on
mahdollista myös alle 18-vuotiaille.
Translaista on poistettava vaatimus lääketieteellisestä prosessista ja
psykiatrisesta arviosta juridisen sukupuolen korjaamisen ehtona. Tilalle
tarvitaan itsemäärittelyoikeus ja yksilölliset hoidot.”
Toisin
sanoen translain ydin on se, että juridinen sukupuoli tulisi saada vaihtaa
ilman lääketieteellistä prosessia tai fyysisiä muutoksia. Henkilöllä, joka on
yksiselitteisesti esimerkiksi mies, tulisi siis olla oikeus vaihtaa juridinen
sukupuolensa naiseksi. Lisäksi vaaditaan sukupuolenvaihdokseen edellytetyn
ikärajan poistoa. Vastustan näitä muutoksia jyrkästi – en pahuuttani, vaan
siksi, ettei niissä ole kokonaiskuvaa ajatellen mitään järkeä. Läpi mennessään
translaista seuraisi enemmän huonoa kuin hyvää.
Tämä teksti käsittelee sitä, miksi uutta translakia ei tule hyväksyä.
Henkilöllisyystodistuksen
tehtävä on yksilöidä jokainen henkilö ja kertoa tästä olennaisia asioita, kuten
sukupuoli, sosiaaliturvatunnus ja ikä. Vastaavasti henkilöllisyystodistusta
käytetään väärin ja se menettää merkityksensä, jos sitä ei käytetä edellä mainittuihin
asioihin. Jos translaki hyväksytään, henkilöllisyystodistus ja henkilötunnus
eivät enää välttämättä kerro, kumpaa sukupuolta henkilö tosiasiallisesti on –
sukupuoli kun on ensisijaisesti lisääntymisbiologinen funktio ja vasta
toissijaisesti muita asioita, kuten sosiaalinen tai koettu sukupuoli.
Tilanteessa, jossa miehen juridinen sukupuoli voi olla nainen tai päinvastoin,
henkilöllisyystodistuksilla voitaisiin käytännössä heittää vesilintua. Lisäksi
se, että henkilö voi olla fyysisesti yhtä sukupuolta ja juridisesti toista,
aiheuttaisi lukuisia muita hankaluuksia yhteiskunnassa ja sen järjestelmissä.
Yksi esimerkki mainituista hankaluuksista
on terveydenhuollon järjestelmät. Miesten ja naisten hoito voi poiketa
toisistaan anatomisista tai muista syistä, ja toisiinsa täsmäämättömät fyysinen
ja juridinen sukupuoli aiheuttaisivat todennäköisesti paljon sekaannuksia.
Terveydenhuollon alalla sekaannukset voivat olla suuri riskitekijä. Lisäksi Suomessa
on tähän mennessä ollut yksi tapaus, jossa synnyttäjällä on miehen
henkilötunnus. Tilanne oli ongelmallinen sekä neuvolassa että sairaalassa,
koska terveydenhuollon järjestelmät eivät tunnista kyseistä tilannetta. Mikäli
vastaavat tapaukset yleistyvät, jo ennestään kuormitettu hoitohenkilökunta
joutuu kaiken muun lisäksi temppuilemaan järjestelmien kanssa, tai
vaihtoehtoisesti huomattava osa terveydenhuollon järjestelmistä olisi
kirjoitettava ja ohjelmoitava uusiksi. Työrupeamaa voisi kokoluokassaan verrata
jopa sote-uudistukseen ja se olisi pitkäkestoinen ja raskas prosessi.
Toisena esimerkkinä toimivat kaikki
tilanteet, joissa ihmiset jaetaan sosiaalisista tai sukupuolisiveellisyyteen
liittyvistä syistä miehiin ja naisiin. Jos translaki menisi läpi ja mies voisi
vaihtaa itselleen naisen henkilötunnuksen pelkällä ilmoituksella, häntä ei
voitaisi estää menemästä naisten puolelle vaikkapa uimahallin
peseytymistiloissa. Vaikka hän syystä tai toisesta kokisi olonsa
turvallisemmaksi tai kotoisammaksi naisten puolella, naisten oikeus olla
ilkosillaan vain oman sukupuolensa edustajien seurassa painaa vaakakupissa
enemmän kuin yksittäisen miehen oikeus peseytyä naisten puolella. Lisäksi on
otettava huomioon kiusanteko- ja hyväksikäyttöriski sekä turvattomuuden tunne
pukeutumis- ja peseytymistiloissa. Jos juridinen sukupuoli irrotettaisiin
fyysisestä sukupuolesta ja sen vaihtaminen tehtäisiin vaivattomaksi,
tirkistelystä tulisi helpompaa kuin koskaan aikaisemmin ja
hyväksikäyttötapaukset lisääntyisivät. Ulkomailla negatiivinen kehitys on jo
nähty sukupuolineutraaleissa pukeutumis- ja wc-tiloissa.
Olen käynyt lukuisia keskusteluja
translaista muun muassa Facebookissa ja törmään toistuvasti perusteluun, joka
kuuluu: “Miten se vaikuttaisi sinun elämääsi, jos translaki hyväksyttäisiin?”
Perustelu ontuu monesta syystä. Jos vain suoralla vaikutuksella henkilön omaan
elämään olisi väliä, kenenkään ei pitäisi ajaa esimerkiksi eläinten oikeuksia.
Kyse on henkilökohtaisten asioiden sijaan isosta kuvasta – siitä, millä
poliittisilla päätöksillä saadaan suurin hyöty pienimmillä haitoilla. Translain
hyväksymisellä saataisiin pieni hyöty mittavilla haitoilla, joten se olisi
huono poliittinen päätös. Siksi nykymuotoista translakia ei tule hyväksyä nyt
eikä koskaan.
